torstai 5. syyskuuta 2013

#147. Mitä meille kuuluu?

Monta kertaa on tullut alotettua kirjoittamaan.. Jostain pienestä syystä se on jäänyt aina kesken. ;)

Tytsy kasvaa ja voi mainiosti!
3 viikkoisena painoa oli 5020 grammaa ja pituutta 57 senttiä. Ehdittiin tosiaan käyttää koon 56-vaatteita VIIKON ajan. :D Nyt bodyt ja housut on auttamattomasti kokoa 62. Kauhia kasvuhirmu, eihän mulla kohta enää ole pientä vauvaani! :(
2-viikkoisena mummilassa!
Yöt mennään 2-3 tunnin unipätkillä, joiden välissä käydään vähän rinnalla ja takaisin peiton alle tutimaan. Aamuisin nukuskellaan usein 10 asti, ennen kuin tytsy on niin pirteä, että noustaan ylös päivätoimiin.
Joinain päivinä nukutaan monen tunnin päikkäreitä, joinain päivinä (kuten eilen) ei nukuta kuin 10 minuuttia kerrallaan ja sitten itkeskellään kun niin väsyttää. Tyttö kyllä selkeästi taistelee unta vastaan joskus, miksiköhän. :D Äidin mielestä se on/olisi kuitenkin maailman parasta touhua.
Vaunuihin tyttö usein onneksi nukahtaa päiväsellä, tosin herääminen saattaa sitten tapahtua sillä sekunnilla kun vankkurit pysähtyvät!



Ristiäisetkin ollaan nyt saatu lyötyä lukkoon ja kutsut pitäisi laitella tänään postiin! Mua ahdisti aivan hirveästi alkaa suunnitella kastetilaisuutta, miettiä vieraita, miettiä tarjottavia, ottaa yhteyttä pappiin, PLÄÄH. Mutta onneksi homma on nyt jo toiminta-vaiheessa! :) Ja olihan se ihana askarrella noita kutsuja ja tietää järjestävänsä oman murun ekoja juhlia.
Nimeä paljastelen sitten lokakuun puolessa välissä, kun ristiäiset on ohi.. ;)



Ah, paint-söheröt.

Me vanhemmatkin ollaan päästy jo "nauttimaan" omasta ajasta, kun menneenä viikonloppuna oltiin juhlistamassa miehen veljen häitä! En meinannut päästä ovesta ulos, kun piti tyttö pusutella päästä varpaisiin ja sanoa heippoja. :D Jossain vaiheessa iltaa sitä onneksi rentoutui ja pystyi nauttimaan juhlahumustakin. Sitä paitsi ei mulla ollut mitään epäilyksiä, etteivätkö mummi ja mappa olisi pärjännyt tytsyn kanssa iltaa ja yötä. :)

Ensi viikolla alkaakin sitten oikea arki, kun mies palaa töihin ja ollaan päivät tytön kanssa kaksin. Toisaalta odotan sitä innolla!
Mutta nyt kuuluu parvekkeelta sen verran käskevä äänensävy, että mentävä on taas! :)