#86.

Ehkä vähän parempaa kohti. Kahtena päivänä ei oo tullu ruuat ulos ollenkaan, huomaa olossakin. :)
Kohta kun avokki suuntaa töistä kotiin, niin voisin piipahtaa kaverilla kylässä. VIHDOINKIN ulos tästä asunnosta.

Ehkä vaan sattumaa, mutta näinä kahtena aamuna oon juonu lasin vettä ennenku oon noussu ylös sängystä. Hitaasti nautiskellen. Sit on pysyny aamupalatkin yms sisällä.

Neuvolaan jäljellä 5 päivää! Toivottavasti siellä olis ultrakin. :)

Muutama yö sitten näin unta, kuinka mun vanha atk-opettaja olikin neuvolatätinä ja ultrasi koko ajan vaan mun virtsarakkoa. Vaikka kuinka kiljuin, että siirtäis sen laitteensa nyt hieman ylemmäs.

Jaksoin muutaman työhakemuksenkin laitella taas, hyvä minä!

Mutta nyt lähden metsästämään juustosnackseja.

Lisäilin masukuvankin Beebis-osioon. :)

#85.

Miten hurisee? kyselee facebook.
Kiukuspäissäni meinannut monta kertaa avautua, että miten se nyt oikein huriseekaan menemään. Kunnes tajuan, että menis aika julkiseksi avautumiseksi.
Julkistahan tämäkin, mutta eri tavalla.

Jouluna saatiin aivan uskomattomia ja odottamattomia lahjoja, yhtenä parhautena Moccamaster! Nyt vain ootellaan, että mäkin pystyisin taas kahvia juomaan. Raskaus on kyllä oiva tapa vierottua, ei oo yhtään huomannut addiktio-päänsärkyjä kaiken muun ihanuuden kökköisyyden seassa.
Aattona sain jopa syötyä! En niin paljon kuin olisin halunnut :( Mutta voitto jo tuokin.
Tänään on sitten tullut kaikki nesteetkin ulos, joita alas oon saanut.

Mä alan olla todella väsynyt tähän oksentamiseen ja pahoinvointiin. Se vie miltei joka hetken ja ajatuksen, joita mulla on. Tänään oltais menossa porukalla leffaan, sitä ennen syömään ja mun on skipattava koko homma. Voi kuinka mä tällä hetkellä himoitsen pihviä, vielä parempaa jos siinä olis valkosipulia PAAALJON. Vaan kun voin jo veikata, että syömisen jälkeen etova olo/väsymys alkaa ja koita siinä sitten istua kolme tuntia elokuvateatterissa.
Tähän väliin kaikkia kunnia Netflixille, se on joitain mun päiviä pelastanut, eritoten niitä joina oon jaksanut pitää silmiä auki.

Mulla on myös fiiliksiä, joita en osannut kuvitellakaan. Enkä oikein mistään oo näistäkään lukenut. Juu, käsketään alkuraskaudessa pitää huolta parisuhteesta eikä vaan keskittyä omaan napaan. Ihan rehellisesti meidän suhde ei vois tällä hetkellä vähempää mua kiinnostaa.
Huh, sain sen sanottua.
En mä ole ehtinyt huomata tai huomioida avokkia ollenkaan. Kaikki mikä sitoo mua, ahdistaa tällä hetkellä aivan hitosti. Oli kyse sitten farkuista, parisuhteesta tai kihlasormuksesta.
Muutamat äitiystunikat, jotka ostin aiemmin innoissani, saa mut voimaan vaan pahemmin tällä hetkellä.
Ihan en oo toivoani menettänyt, koska uskon (toivon) näiden tunteiden olevan ohimeneviä.
Vuoden päästä tähän aikaan saattaa olla jo astetta parempi fiilis.

Ja päivän muihin aiheisiin, ens keskiviikkona on jo se neuvola johon on ollut NIIIIN pitkä aika. Mjoo, nyt sekin saa vain yökkääviä ajatuksia päähän.

Ehkä siirryn tonne sohvalle yökkimään ja palaan takaisin kun on jotain iloistakin kirjoitettavaa.

:(

#84.

Valmistuin, yllättävän hyvin arvosanoin. Yhtäkään alle kakkosen ei ollut!

Nyt ollaan mun vanhempien luona rauhottumassa jouluun. Huominen vähän jännittää, rakastan syödä ja sen kanssa on edelleen erimielisyyksiä.

Ja pettymys! Joulupukin kuumalinja-ohjelmassa on huomenna väärä pukki! Meinas alkaa jo ihan itkettää. :(

Tästäkin huolimatta toivottelen kaikille rauhallista joulua! ♡

Hihii!

#83.

Olen selvinnyt töihin, työharjoitteluun tänään. Jee. Viimonen päivä :)
Sitten perjantaina olis valmistujaiset. Huomenna käydään tyttökavereiden kanssa illalla syömässä, suuntana olis Vapiano. En vaan tiedä mitä saisin syötyä, kun tänään lemppariruokaa on ollut perunamuusi. :D Heti kun selvisi aamupäivän oloista.

Kävin ruokkiksella katsomassa tuosta apteekista niitä seaband-rannekkeitta, mutta kustansi ihanaiset 23 euroa. Päätin selvitä vielä muutaman päivän yökkäillen ja tilata ne netistä.
Eilen hieman pelästytti aamulla kun harjoittelin taas norjan alkeita, banaanijogurtin ja omenanpalasten seassa ykäsin ulos myös verta. Aloin tästä sitten siipalle panikoida ja yllätyin ihan totaalisesti;
"Oliko paljon verta?" - Ei.
"Se ei oo välttämättä vaarallista, joskus oksennuksen seassa voi tulla verta, varsinkin jos se on jatkunut pidempään. Ärtyy kurkkutorvet yms".
Mistä se tuollasia tietää?! :D Mä oon luullut googlettaneeni jo kaiken!

Nyt kun on kaikki turvotukset kaikonnut viikon aikana ja paino tippunut sen nelisen kiloa, niin tuntuu ettei mahassa ketään asusta. Ei se enää edes pömpötä.
Mulla on myös ihme ajatuksia pyöriny päässä... Varmaan ihan normaalia ajatella kaikenmoista, mutta mua on jotenkin alkanut ällöttää koko raskaus. En kestä lukea blogeja, tuntuu että tulee vain pahempi olo. En halua nähdä pikkuvauvoja, en raskausmahoja, en mitään. Mä toivon, että se on vaan tää pahoinvointi joka on vieny voimat.
Oon jo ehtiny miehellekin uhoamaan, että on vika kerta kun oon raskaana.

Ymmärrän, että vakavampiakin tilanteita on kuin tämä omani. Vaan mulle tää on iso juttu.
Perjantaina onneksi pääsee jo äitin luo joulua viettämään. Kaikkoaa kaikki murheet! :P Eniten toivon, että aattona olisi siedettävä olo, saisin syötyä ja nautittua illasta rakkaiden seurassa. :)
Huu, nyt en mieti enempää joulua, alan itkeä. Ihan höpöä. :D

Navan alla matkaaja sai myös uuden nimen, kun oltiin sunnuntaina anoppilassa syömässä...

t. hieman pirteempi Kaika ja "irmeli" 6+6

#82.

Eka oma. ♥

#81.

Kaikki ruuat tullu tänään ulos, en kohta keksi mikä pysyis sisällä. Siivu kurkkua on vieny nyt eniten pisteet kotiin. Eilen pahoinvointi loppu vasta kun menin nukkumaan, jatkui sit heti aamulla.

"Mitäpä sitä ei lapsensa vuoksi", mutta onhan tää nyt ihan perseestä. Pari minuuttia saatan himoita jotain ruokaa, mutta ehdinkö syödä sitä silloin? Jep.

TJ3, valmistujaiset perjantaina. Sit pääsen äidin luo maalle (oksentamaan).

Muru lupasi, että huomenna haetaan joulukuusi. ♡

Oon niin väsyny.

#80.

Oon kattonu 5 minuuttia dokkaria Britannian teinivanhemmista ja oon nyt jo raivoissani noiden nuorten tyhmyydestä. Aaaaargh!

#79. 6+0

Aikaisemmin, kun on tullut mainittua olevansa väsynyt, niin en oo todella tiennyt mistä puhun. Mä olen aivan uupunut tällä hetkellä.
Eilen jaksoin tehdä ruokaa ensimmäisen kerran yli viikkoon. Sekin oli hurjan vaativa mexican-pata. Tunsin itseni voittajaksi, kun pääsin pöydän ääreen syömään.

Neljättä päivää on nyt todella vahva pahoinvointi menossa. Tänä aamuna kokeilin hedelmäistä smoothieta aamupalaksi, hitaasti nautiskellen. Sain ehkä 1/5 juotua kunnes työpaikan wc kutsui. Mä inhoan oksentaa, toisaalta ihanaa, että on oireita. (Wc-reissun jälkeen tuli kyllä mieleen, miten juustokakku voisi olla tosi hyvää.)

Oon myös hieman stressinaihetta ottanut nyt parisuhteesta. Tän täytyy olla miehelle (ja miehille) todella hämmentävää aikaa.
Ensin ollaan makuuhuonessa ku pienet puput, monta kertaa viikossa ja miten päin tahansa.
Nyt sitten yhtäkkiä ei saa koskea, toinen äreilee, se vaan nukkuu, ei ees siivoa, valittelee muka jotain pahoinvointia. Miehelle ainoa näkyvä juttu raskaudesta on kaksi viivaa ja kaksi turvonnutta tissiä.
Mä oon niin ollut oman navan ympärillä plussa-uutisen jälkeen, täytys varmaan laajentaa vähän maailmankatsomusta hetkeks. :D Eilen käytiin saunassa (jaksoin pysyä hereillä!) ja musta tuntui, etten oo nähnyt avokkia koko viikkona aiemmin.

Oon nyt muutamana päivänä selaillu erilaisia raskauskertomis-runoja. Löysin ihan mainion, tosin se ei oo niin söpö kuin suurin osa. :)

"Puuhailimme niitä näitä, sisään pääsi nuijapäitä. Elokuussa näkyy tulos, kun leikin lopputulos tahtoo ulos!"

Viisi päivää työharjottelua jäljellä. Ja jos oikein ymmärsin, niin täällä ei ensi viikolla oikeastaan edes ole toimistolla ketään. Voi kun saisin itsekin jäädä kotiin nukkumaan. Saattaisin ehkä jopa saada siivottuakin jossain vähäisessä energiapuuskassa!

Vaan nyt lähden metsästämään ruokaa kaupasta. Aivan jäätävä nälkä, vaikka sain hieman puuroa syötyäkin. Lasagne maistuu jotenkin aivan tositosi hyvältä, äitikin tietää, että se on yleensä mun inhokkiruokaa. Myös kaikki rasvaiset ruuat olis namia, Hesburger sijaitsee aivan vieressä, namnam. Vaan jotain hyvääkin, sipsit ja karkit ei jostain syystä maita ollenkaan. :)

Niin ja tosiaan, tänään pamahti 6+0 !

Tiedät että olet raskaana, kun ...

- Alat itkeä, koska jääkaapissa ei ole kurkkua. Ja lähetät miehen huoltoasemalle ostamaan sitä myöhään lauantai-iltana. (kokeilin tätä eilen letuilla, itkin kun ei ollut mansikkahilloa...)

- Heität koko illallisen roskiin, koska kumppanisi ei vastannut kysymykseesi kolmen sekunnin kuluttua siitä, kun kysyit.

- Naurat, itket ja räjähdät - kaikki yhden minuutin sisään. Ja ilman selvää syytä.

- Televisio-ohjelmat ovat enimmäkseen melko surullisia ja koskettavia.

- Kyyneleet nousevat silmiisi, kun näet vauvan.

- Kiroilet ja sadattelet miehesi ajettua liian nopeasti hidastustöyssyn päältä, sillä virtsarakkosi liiskaantui ja pissasit housuun.

#78.

Se siitä oireettomuudesta.
Tän päivän on saanu mennä muovipussi leuan alle sidottuna, kun etoo ja yököttää hela tiden. Ylös asti ei oo onneks vielä mikään kerinny.
Unet on kans jostain syystä muuttunu tosi todentuntusiks. Tänä aamuna en uskaltanut nousta sängystä pois, kun olin varma, että unessa olleet zombit vaanivat mua. :D HALOO.

Aloin tuossa eilen pohtimaan..
Mullahan on luonnostaan aivan vaaleat hiukset, jotka on nyt värjättynä punaiseks.
Miten tää hiustenvärjäys? Ootteko raskausaikana värjänny?
Ohjeita löytyy joka lähtöön pitkin interneettiä ja ne on tullu selattua monesti. Suosituksiahan on aina joka junaan.

Kuva täältä.

Valmistujaisiin pitäis jotain mekontynkää löytää. Oon vaan niin huono mekkoihminen. Zalandolta löytyi kyllä kiva ja suht edullinen.. Mutta ei noista nettihöpöistä ikinä tiiä ehtiikö ne ajoissa. 21. päivä pitäs nimittäin juhlistaa.

Systeri myös ehdotti empire-tyylistä mekkoa, mutta niitä meinaa löytyä melko nihkeästi. Kaikki vaatteet on niin samasta muotista joka liikkeessä ja jos ei ole, niin hintaa on triplamäärä. :(

Ehkä mä jonkun juuttisäkin löydän!







Ai niin sen verran piti tuohon oireiluun palata.. Alkuraskauteenhan kuuluu aika usein vatsan nippailu, mutta ihmiset on huolissaan millainen nippailu on kyseessä. Itse jäin siihen käsitykseen, että kipua voi tosiaan kutsua vain nippailuksi. Ainakaan mulla tää ei pidä paikkaansa.
Kramppailua ennemminkin se tunne on. Tuolilta noustessa joutuu kyykistymään takaisin kumaraan. Ja kyllä silti uskon, että kaikki on navan alla ihan kunnossa. :) Mitä pidemmälle ollaan beebiksen kanssa jaksettu yhdessä, niin sitä enemmän juilinta on muuttunut siksi menkkamaiseksi tunteeksi.

Myöskin tää ihon kutina on jotain aivan vallatonta! Harvoin talvella mun tarvii viikossa kahta kertaa enempää rasvata ihoa. Nyt saa koko ajan olla jossain rasvapaljussa makaamassa, jotta sietää olla.
Kävin myös just testaamassa isompia rintaliivejä, jäi kyllä kaupan hyllyyn vielä. Mutta aina niin tuttu C on ehdottomasti jo kokoa D. NYT JO!

Kaks päivää niin posahtais seuraava viikko täyteen.. Hyvin me jaksetaan! :)

#77.

 

Viimeinen täys viikko työharjottelua jäljellä! Edelleen mietin, mitä teen täällä seuraavat 7 päivää, mutta noooh.. Bloggailen. ;)

Eilen vaiko toissapäivänä pistin myös tilaukseen merkonomi-lakin, toivottavasti se ehtii saapua! Olin taas tosi ajoissa, jotenkin on vaan sellanen blöääh-olo. Nukkuminenhan olis lempihommaa.

 

Siippa on aamulla suunnannut viiden aikaan töihin. Yleensä herään kun kello soi, mutta nyt ei mitään tietoa. Onneksi heräsin omaan kelloon sentään, ihmettelin vaan kun toinen puuttui vierestä.

 

Meidän on pitkään pitänyt hankkia partsille jouluvalot. Ei oo vaan löytyny kivoja ja on unohtunu ja ei oo jaksanu ja yhyy. Nyt oltiin reippaita ja eilen sitten sisustettiin! Kiva kasvihuone saatiin aikaan. :D

 

 

 

 

Miksei kukaan varottanut, että äitysvitamiinit on perkeleen kalliita? Tääkin tötsä kustansi hienot 18 euroa! Mutta noo, mitäpä sitä ei toukan terveyden puolesta. :) Ja jos noi vähän piristäiskin, etten ihan joka päivä tarvitsis kaksia päikkäreitä.

 

 

 

Lauantaina meillä oli pikkujoulut avokin veljen luona. Maha tuppaa turpoomaan iltaisin aina huolella, niin piti etsiä joku kiva väljä systeemi illaksi. H&M:n Mama-osasto pelasti!
Hintaa tais olla 24 euroa tällä koltulla.
Nyt kun maha ei kuitenkaan NIIIIIN iso oo, niin menee kivasti legginsien kanssa tunikana. :) Ja myöhemmin varmaan sitten farkkujen kanssa neulepaitana.










Huomenna saan onneks oman äidin kylään pitkästä aikaa! Pikaisesti vain, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Ei nyt oikein jaksa pysyä ajatus kasassa. Kai sitä vois ruokaa lähteä metsästämään tuolta alakerrasta. Puuro pitää nälkää näköjään vaan tunnin verran. ;)
Ai niin, ja lauantaina oksensin ekan kerran! Ja tähän mennessä ainoan.
Aika vaan sais kulua nopeemmin... Jotta oltais turvallisilla vesillä. Beebiksen sydän kyllä pitäs nyt tässä muutaman päivän sisään alkaa jumputtamaan. :)
Hihii!

#76½.

Mää veikkaan, että tuolla majailee joku tuolla turvotuksen alla.

Mää toivon, että se hengailee mukana loppuun asti, ajatuksiaan kun koko ajan vielä varoopi.

Ja mun tekee aivan hirviäst mieli lasillista valkoviiniä! :D

5+1 iltalöllö.

#76.

Kiitosta vaan Maria haasteesta! :)

Säännöt:

1. Kiitä haastajaasi ja linkkaa hänet postaukseesi

2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen

3. Keksi 11 uutta kysymystä

4. Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

1. Kevät, kesä, syksy vai talvi? - Ehdottomasti kesä! Ja talvi hyvänä tokana!
2. Mitkä on oikeat täytteet pizzaan? - Herkkusieni, kinkku, jauheliha, tonnikala, tuplajuusto
3. Mikä musiikkigenre on lähinnä sydäntäsi? - Psytrance, house :)
4. Montako tatuointia sinulla on? - 4 kappaletta löytyy.
5. Kahvi vai tee? - Molemmat, tosin aamuisin kahvi on must.
6. Lempi vaatekappale? - Miun uudet mammapökät!
7.Oletko ilta- vai aamuihminen? - Ilta. Tosin nyt jostain syystä yhä enemmän aamu.. :D
8. Suklaa vai salmiakki? - Suklaa.
9. Harrastuksesi? - Möllötys
10. Mitä mieltä olet isojen koirien talvitakeista? - Hmm.. ihan rehellisesti en kait mitään mieltä :D
11. Kierrätätkö? - No enpä kyllä oikein, laiska.

Ja en mää kyllä nyt ala tekee omia kysymyksiä, kun kaikilla on jo tää haaste blogissaan :( :D

#75.

Hyvää itsepäisyyspäivää!

Lunta satelee ihanasti hiljaksiin. Aamusella oli se ihanan sininen ilma ulkona.
Ajattelin kohta suunnata kävelylle haukkaamaan happea. :)

Pikkukinkku isketään kohta uuniin.
Sit lämmitellään laatikot, mies hoitelee fisunsa ja sit syyään!

Iltasella siirrytään appivanhemmille, seurataan siellä varmaan Linnanjuhlat.

Siippa oli eilen sitten kertonut porukoillaan käydessä, että ensi jouluna saattaa olla yhden lapsenlapsen sijasta kaksi. Reaktiot olivat olleet äidin osalta odotetut, isän osalta ei niinkään... :D
Ä: "Tehän pidätte vauhtia yllä"
I: "Niin sitä pitää!"

Mutta iloisia olivat molemmat olleet kyllä. :)

Rutistavan lämpöiset halaukset jokaiselle, joka tämän merkinnän sattuu lukemaan! :)

t. älyttömän onnellinen Kaika ja Beebis 5+0

PS. Ensi kerralla hoidan saamaani haasteen julkaisuun asti!

#74.

Mun oli vielä tänä aamuna pakko tehdä testi. Oireetonta menoa kun on.
Okei, rakastan kaikkia ja voisin nukkua vartin välein päikkärit, mutta muutoin ei mitään. Testitulos pamahti taas heti sitten ruutuun...

♥

Luonnossa katsottuna tuo raskausviiva on jopa vahvempi kuin kontrolliviiva. :) Nyt vois rauhottua.
Mietittiin, että kerrotaanko avokin vanhemmille huomenna jo. Maagiset viikothan ei ole vielä täynnä, mutta... en mä oo kertaakaan ajatellut niin, että asiasta puhutaan liian aikasin. No, pohdimme asiaa.:)

Turvotusta kyllä löytyy tuhdisti. Yhdetkään normaalihousut on turha koittaa tunkea jalkaan. Eilen sitten kävin h&m-liikkeessä aamulla ja bongasin farkut.

Kyllä, mammafarkut. :D aivan nappikokoset ja niiiiiin mukavat jalassa! Ja onneks ostin, näillä pakkasilla noi legginsit on hieman kevyet jalassa.

Tänä iltana pitäis sitten siivota, käydä saunassa ja paistaa kinkku! Ekaa kertaa koskaan ite. Muutakin pientä jouluruokaa on tiedossa, mutta kalan jätän väliin, yhyy. :(
Juhlistetaan vähän huomista itsenäisyyttä ja raskausuutisia.

Kohta askartelen viimesen joulukortin loppuun ja heitän ne postiin, ihanaa!

Hahah, nyt iski sellanen väsymys et ihan rehellisesti isken silmät hetkeks kiinni. :D
Piti vielä kirjotella eilisestä keskustelusta omalääkärin kanssa, mutta teen sen myöhemmin!

#73.

Sinua odotan

Sinua en tunne,

vain hiljaa aavistan

sen täydellisen ihmeen,

sen lahjan valtavan.

Sinua en tunne,

vaan tunnen kuitenkin.

Luot sydämeeni valon

kuin tähti loistavin.

Sinua en tunne,

vaan valtaat maailman.

Et arvaa kuinka paljon

sinua odotan.

- Anna-Mari Kaskinen -

#72/ rv 4+4

Näin sanoi neuvolatäti kun sinne soittelin tuossa ruokkiksella!
Ja neuvola-aika saatiin 2.1.2013. :) Ehkä vähän aikasin soittelin, mutta tiesin ajan menevän ens vuoden puolelle. Saipahan sen ajoissa, terkkari itsekin sano että 8. päivä (jota ensin ehdoteltiin) olisi jo rv10.

Arviointikeskustelu oli ja meni, kakkonen tuli lopulliseksi arvosanaksi! (asteikko 1-3)
Eipähän tarvii sitäkään stressata. Tosin en kyllä stressannutkaan.

Jostain syystä tuli kuitenkin aamulla herättyä tasan 4.20. Kävin vessassa, joka on mulle öisin harvinaista, pyörin sängyssä, kävin juomassa, pyörin lisää, tuskastuin, vatsaa juili..
Siirryin sitten olkkariin kattomaan Lainakengissä-leffan. :D Ja leffan lopunhan itkin ihan huolella.
Siinä toinen siskoista lukee naimisiin menevälle siskolleen runon pätkän. Totta kai aloin miettiä omaa siskoa ja kyynelkanavat aukes!
Noh, lopulta nukahdin 6.20, kevyesti tunti aikaa kellon soittoon!

Eikä se suotta tuohon loppunut.
Laitoin aamukahvin valumaan ja koomailin suihkuun, josko heräisi. Varsinkin sen ihanaisen aamukaffen jälkeen. Istuin koneelle ja otin ison huikan.. Jonka jälkeen juoksin sylkemään kaiken lavuaariin.
Olin ihan hienosti laittanut vettä oikean määrän keittimeen. En vaan viitsinyt vaihtaa EILISTÄ suodatinpussia keittimestä. Hyi hitto. :D En suosittele kokeilemaan.

Nyt suurin toive on selvitä hereillä kotiin asti, jotta voi nukkua pienet päikkärit.
Ja joka liikenevä hetki lähettelen lämpimiä ajatuksia mahalleni, että matkalainen pysyttelis kyydissä.
(miksi sitä onkin niin epävarma jatkuvuudesta?)

I carry your heart with me

(I carry it in my heart)

I am never without it

(anywhere I go you go ,my dear;

and whatever is done by only me is your doing, my darling)

 

E.E. Cummings

#71,5

Okei, okei. nyt mä tän uskon. Nyt en enää hermoile. Kuten äiti käski, niin nyt pidän huolta pikkusesta.

Tähän mä ehkä eniten luotan. :)
Ja nyt lupaan rauhottua bloginkin puolella ja lopettaa tän turhan panikoimisen ja ahdistumisen ja jokaisen liman seuraamisen. (...yeah right...)

Huomenna sitten oiskin luvassa työharjottelun arviointi. Aivan sama vaikka sieltä pamahtais se numero 1, niin kunhan on läpi.

Taidan nyt mennä tonne sohvalle makoilemaan ja hengittelemään, etten oksentais. Jokaisen näiden kolmen testin jälkeen on aina pamahtanut pahoinvointi päälle. :D

Ja kyllä, mä sain sen mun kikattelevan innostusnaurun, josta jossain blogimerkinnässä haaveilin. :)

#71.

Jännittää kovin. Mä niin pelkään, ettei tuolla mahassa pysy matkaaja mukana.
Huomenna teen Clearbluen testin. Tai sitten itseni tuntien, jo tänä iltana.
Mitä mä teen, jos siinä lukeekin "ei raskaana" ? Soitan Clearbluen Clarelle ja haukun sen pystyyn paskoista testeistään.

Nöpö-pötsi.

Koko ajan tuntuu, että menkat alkaa. Juilintaa mahassa ja tuntuu, että jotain valahtaa housuihin vähän väliä. Valkkari on jotenkin tosi runsasta, onko muilla plussanneilla ollut?
Menkkojen aikana on kyllä yleensä koko alavatsa turvonnut, nyt se turvotus sijaitsee tasan navan alapuolella.



Tää on ihan hirveetä. Sit taas välillä leikittelen vauva-ajatuksella. :)

AAAAA.

Josko sitä siirtyis kaupoille ja sen jälkeen ajelis äidin luo hakemaan joulusinappia.
On muuten maailman parasta, voin kertoa!

T. Huolestunut, ylireagoiva ja liikaa ajatteleva rv 4+1

#70.+

Whuu, 30 postausta enää ja ollaan jo sadassa!

Tänään sai avata suklaakalenterin ekan luukun! Tosin mähän oon kermaperse ja hankin niitä itselleni kaks. ;) Iltapäivällä mennään avokin kanssa kaupoille pyörimään, niin kai sekin jonkin batman-kalenterin on ansainnut!

Eilen tosiaan makkari meni uuteen uskoon! Lopullisestakin versiosta sain kuvan napattua. Tosin tosta yhdestä kulmasta edelleen, en vaan jaksanut taistella ton panoraama-kuvailun kanssa. Tyhmä, laiska ja saamaton. ;)

Mun mielestä toi on nyt aivan ihana ja tunnelmallinen! Yöllä tosin jostain syystä noi valot ei oo päällä. Ja verhotkin ehkä vähän edelleen tökkii, mutta menee paremman puutteessa. :) Sitä paitsi, oon viikon saanut pysymään ton orkidean elossa! Vois tänään upotella sen vesisaaviin... Sit se taitaaki olla menoa jo, yhyy!

Ja lunta on! Siis mä oon aivan innoissani! Aivan ihanaa! :D Aattelin josko kohta suuntais vaikka kävelylle ulos, vaikka pakkasta onkin suloiset -8 astetta. Lunta satelee ihanasti hiljaksiin, ei tuule kovaa... Ainoa mikä puuttuu on se suloinen koiranpentu (jota ei kuulemma hankita ennen tammikuun matkaa. Onneks toinen meistä on aina järjen ääni) tai sitten yhdistelmävaunut jotka selviää pahimmastakin lumikinoksesta. Vaunuissa sais tosin olla myös matkustaja, ettei ihmiset luule, että mulla täysin viiraa päästä.

Kuten tuo yläpalkin lilypiekin ilmottaa, niin menkkojen alkuun on päivä. Maanantaina pitäis viimeistään turahtaa. Sitä odotellen.

Olin kuitenkin hätähousu ja tylsistynyt, joten eilen testasin Davidin r-testiä. Valitettavasti en saanut siitä hyvää kuvaa, sillä jostain pienestä syystä mun kädet tärisi aivan helvetisti älyttömästi.

+

Noh, soitin sitten miehelle ja ihmettelen, että se sai mun puheesta mitään selvää. Päätin, että rennoin mielin oottelen maanantaille asti niitä menkkoja, ja jos ei näy niin testaan uusiksi.

Rakkaat kanssakuumeilijat, voitte varmasti arvata miten hyvin se maanantaihin asti odottelu sujui. Joten tänä aamuna tein toisen samanmoisen testin.

++

Ei tuokaan kuva nyt oikein sen tarkempi ole, mutta tällaista tulosta pamahti ruutuun aika nopeasti. Ei tarvinnut kauaa odotella muuta kuin viivan vahvistumista.

MUTTA. Nyt aion odottaa sinne maanantaille niitä kuukauden suosituimpia. Suuri pessimisti minussa hokee koko ajan, että ne alkaa tänään tai huomenna. Viimeistään ma-aamuna.

Jokainen wc:ssä käynti on oma jännitysnäytelmänsä. Tarkkailen paperia, että näkyiskö siinä jotakin punaista tai ruskiaa, samalla rukoillen ettei. Parasta on, kun tuossa wc-paperissa on oranssia kuviointia, katselin sitä jo kerran fiiliksellä "no nyt sieltä sit jotain vuotoa tulee". KUINKA SEKAISIN VOI IHMINEN MENNÄ, ne oli ihan vaan ne oranssit koristukset. Joutu kyllä nauramaan itselleen. :D

Kaksi päivää kevyttä piinailua tiedossa. Helppo juttu. Tai no olisi, jos aivot sais offline-tilaan.