keskiviikko 26. joulukuuta 2012

#85.

Miten hurisee? kyselee facebook.
Kiukuspäissäni meinannut monta kertaa avautua, että miten se nyt oikein huriseekaan menemään. Kunnes tajuan, että menis aika julkiseksi avautumiseksi.
Julkistahan tämäkin, mutta eri tavalla.

Jouluna saatiin aivan uskomattomia ja odottamattomia lahjoja, yhtenä parhautena Moccamaster! Nyt vain ootellaan, että mäkin pystyisin taas kahvia juomaan. Raskaus on kyllä oiva tapa vierottua, ei oo yhtään huomannut addiktio-päänsärkyjä kaiken muun ihanuuden kökköisyyden seassa.
Aattona sain jopa syötyä! En niin paljon kuin olisin halunnut :( Mutta voitto jo tuokin.
Tänään on sitten tullut kaikki nesteetkin ulos, joita alas oon saanut.

Mä alan olla todella väsynyt tähän oksentamiseen ja pahoinvointiin. Se vie miltei joka hetken ja ajatuksen, joita mulla on. Tänään oltais menossa porukalla leffaan, sitä ennen syömään ja mun on skipattava koko homma. Voi kuinka mä tällä hetkellä himoitsen pihviä, vielä parempaa jos siinä olis valkosipulia PAAALJON. Vaan kun voin jo veikata, että syömisen jälkeen etova olo/väsymys alkaa ja koita siinä sitten istua kolme tuntia elokuvateatterissa.
Tähän väliin kaikkia kunnia Netflixille, se on joitain mun päiviä pelastanut, eritoten niitä joina oon jaksanut pitää silmiä auki.

Mulla on myös fiiliksiä, joita en osannut kuvitellakaan. Enkä oikein mistään oo näistäkään lukenut. Juu, käsketään alkuraskaudessa pitää huolta parisuhteesta eikä vaan keskittyä omaan napaan. Ihan rehellisesti meidän suhde ei vois tällä hetkellä vähempää mua kiinnostaa.
Huh, sain sen sanottua.
En mä ole ehtinyt huomata tai huomioida avokkia ollenkaan. Kaikki mikä sitoo mua, ahdistaa tällä hetkellä aivan hitosti. Oli kyse sitten farkuista, parisuhteesta tai kihlasormuksesta.
Muutamat äitiystunikat, jotka ostin aiemmin innoissani, saa mut voimaan vaan pahemmin tällä hetkellä.
Ihan en oo toivoani menettänyt, koska uskon (toivon) näiden tunteiden olevan ohimeneviä.
Vuoden päästä tähän aikaan saattaa olla jo astetta parempi fiilis.

Ja päivän muihin aiheisiin, ens keskiviikkona on jo se neuvola johon on ollut NIIIIN pitkä aika. Mjoo, nyt sekin saa vain yökkääviä ajatuksia päähän.

Ehkä siirryn tonne sohvalle yökkimään ja palaan takaisin kun on jotain iloistakin kirjoitettavaa.

:(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti