#89.

Jos uskaltaa jo sanoa ääneen, niin oksentelu alkaa nyt ehkä helpottaa. Ainakin toiveet on korkealla viimosten viiden päivän ajalta. Aamupäivisin saa jopa jotain tehtyäkin! :)
Vaihtokauppana on sitten tullut n. klo 16 alkava väsymys, siirryn siinä vaiheessa sohvalle ja torkahtelen vähän  väliä. Vaan ennemmin tää väsymys ja se, että saan syötyä edes melko normaalisti!

Huomenna pitäs suunnata labraan antamaan nuo verinäytteet ja viemään nestettä tarkistettavaks. Toivotaan, että tulehdus on kadonnut!
Ollaan lauantaina lähdössä yli viikoksi Ruåtsiin lomailemaan eikä olis ihan ideana nappailla siellä antibioottia koko reissu. Varsinkin kun edellinen ainakin pisti niin huonon olon muutamaks tunniks pillerin oton jälkeen. Aivan ku ois humalassa ollu!

Meitä tosiaan lähtee sellanen muutamankymmenen hengen porukka Funäsdaleniin, laskettelumatka! Itse en oo koskaan lasketellut ja just nyt en aio yrittää ensimmäistä kertaa. Joten otan sitten levon kannalta päivät, kun muut pistävät menemään rinteessä. :D
Huomenna olis tarkotus lähteä ostamaan matkaevästä mulle. Tukholmasta ajaa n. 5-7 tuntia kohteeseen, joten tarviin ehtottomasti mukaani trippimehuja ja jotain helppoa naposteltavaa. Tokihan tossa pysähdytään syömäänkin jossain, mutta mulla olo pysyy parhaana jos noin tunnin välein napostelen jotain.
Ja tukisukat! Ne on nyt ostettava. Veritulppahan mulla oli vuonna 2008, joten ei viittis alkaa leikkiä sitten sen kanssa.

Mua niin harmittaa, ettei oo omia kuvia mitä lisäillä. Missään kun ei käy ja mitään kun ei tee niin... :D
Hajuaistin kanssa mulla on edelleen vaikeuksia tulla toimeen. Ostin vähän aikaa sitten uuden dödön. No, sen käytöstä ei tuu mitään, piti palata tuttuun ja turvalliseen Niveaan tuoksun puolesta. Kaikki "vanhat" tuoksut monien vuosien takaa on parhaita, outoa.

Vähän oon nyt alkanut jännityksellä oottamaan np-ultraa 30.1. Vaikka lupasin, etten hermoile jos olot tasaantuvat, niin totta kai sitä vähän miettii että onko tuolla joku möllykkä matkassa. :) Toisaalta, tunnen kyllä edelleen kevyitä "menkkakipuja" ja minkäänlaista vuotoa ei ole ollut, joten se rauhoittaa mieltä.
Jos ultrassa joku meille vilkuttelee, niin sitten alan ulkomaailmassakin avoimemmin puhua tästä. :) Huomennahan sitä aletaan jo käynnistämään kahdettatoista viikkoa! Minkäänlaista sen kummempaa turvallisuuden tunnetta se ei kyllä tuo, kun ei tosiaan tiedä ollaanko tuolla kunnossa vai ei. :)

Ai niin sen verran vielä avaudun! Unet. Tosiaan väsymystä riittää, mutta miksei unta?! Oon väsynyt illalla kun meen sänkyyn, mutta voi jumalauta kun sitä unta joutuu hakemaan. Tunti-kaks niin nukahdan. Muutama tunti niin herään painajaisiin, ne on niin todentuntusia etten uskalla sängystä nousta vessaan. Ja miksi painajaisia? Ottaisin mieluusti jotain iloisia, todentuntuisia unia ennemmin. :D Sitten tätä pätkäunta jatkuu aamuun asti. Nyt oon koittanut joka tapauksessa nousta kymmeneltä sängystä, huomenna vähän aiemmin että saan pissailtua purkkiin oikeaan aikaan. Ärsyttää.
Myös tän takia ootan tuota reissua, jos siellä sais nukuttua levollisemmin. Äidin luona kun oltiin yks yö, niin nukuin ku tukki ilman mitään häiriötekijöitä, se oli luksusta!

Kai sitä vois jotain keksiä tälle blogin ulkonäöllekin, kyllästyin taas! :D

t. Vähän pirteimmin terveisin Kaika ja Tyyppi 10+6.

PS. Mulla on paino tippunu 4kiloa ekasta neuvolasta! :O En koe mitenkään huolestuttavaks, mutta outoa vain. Yleensä kun oon niin hyvä lihomaan. Hippasen ylipainolla kyllä mennään edelleen, mutta no worries!