maanantai 28. tammikuuta 2013

#91.

Loma ohi, vihdoinkin. Aivan eri tavalla arvostaa omaa kotia ja omaa kieltä, kun on hetken muualla. :)

Pitkiä en jaksa höpistä, mutta pari päivää mulla on ollut kova pelko ettei kaikki oo kunnossa. Ei oo suurempia kipuja, ei mitään vuotoa, mutta tää tunne on aika ylitsepääsemätön.
Maha ei tunnu kasvavan (tiedän, nythän se hyvällä tuurilla vasta alkaa tuolta kohtu nousemaan esiin). Reissussa ma-to meni kyllä hyvin oksentaen kaikki ruuat pihalle, ekan aterian sain pysymään sisällä perjantaina. Siltikin.

Huomenna on neuvolalääkäri ja sitten keskiviikkona np-ultra. Ja mä niin odotan kuulevani, että kehitys on pysähtynyt muutama viikko sitten.



3 kommenttia:

  1. Voi sinua! Minulla oli aivan tasan samanlaisia fiiliksia juuri ennen np-ultraa! Kaikki oli kuitenkin hyvin, joka oikeasti yllätti minut, niin varma olin, että kehitys on pysähtynyt.
    Tsemppihali :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Ei tässä aiemmin oo jaksanutkaan huolehtia kummemmin, niin kai tänkin pitää iskeä ajallaan.. :)

      Poista
  2. Ei kannata etukäteen ressata. Tuossa vaiheessa monella tosiaan tulee sellainen olo että onko tässä raskaana ollenkaan ja silti kaikki on ihan hyvin. :)

    VastaaPoista