#35.

Jahas, katsotaan kauanko mulla riittää energiaa. :D

Viime torstaina alkoi taas kivat kivut koulussa, pääsin kotio niin piti soittaa ambulanssi. Ja mä en todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka hevillä lähtee terkkariin tai sairaalaan.
Onneksi soitin, sain tosi kivoja kipupiikkejä koko matkan Peijakseen. :D Tosin kipu helpottui aina vähän alle vartiksi.

Kuka on sairaalassa näin ilonen? Synnyttäneitä ei lasketa mukaan!

Mut kärrättiin jonnekin valvomo-osastolle, jossain sain lisää kipulääkettä ja nestettä. Muistaakseni taisin olla pari tuntia kyseisessä mestassa ja kivut katos välillä kokonaan. Kuuuunnes koko perkeleen show alko alusta. Mulle tupattiin opiaattia suoneen ja sekään ei lopulta auttanut kipuihin. Viimein mut siirrettiin kirran valvontaan, jonne mut olis kuulemma alunperinkin pitäny viedä.
Pääsinpähän tuttuun paikkaan, sieltä tuli sairaalareissu viimekskin alotettua. :D
Kivut oli taas hetken hallinnassa, kunnes voi jumankauta. Mä huusin siellä osastolla suoraa huutoa, kunnes lääkäritkin alko huutaa et "tuokaa nyt tälle tytölle lääkettä". 8mg Oxynormia ja pam, saatoin nukahtaa hetkeks.

Jossain vaiheessa mut vietiin ihan osastolle asti ja olin ihan vaan kivunhoidossa, ettei mua oltu vielä tutkittu sen kummemmin. Yö meni särkylääkettä soitellessa ja oksennellessa. Oli Panadolia, Oxya, Litalginia... Voitte varmasti kuvitella miten sekasin mun pää oli koko ajan, varsinkin nyt jälkikäteen mietittynä.
Jossain vaiheessa olin röntgenissä ja vihdoin tuli jotain syytä mun kipuihin. Viis kiveä, osa munuaisissa ja osa virtsajohtimessa. Ei ihme, että sattu. :D Yks vielä kuulemma blokkas muiden kulkua. Seuraavana aamuna mut kuulemma leikattais tähystämällä.
Se yö oli tuskaa. Mä en yhtään ihmettele, että ihmiset joilla on kroonisia kipuja masentuvat ja harkitsevat itsemurhaa yms. Tota kipua jonka oon kokenu, niin en osaa ees kuvailla.

Lauantaina puol 10 sain sitten taas nukutuslääkettä ja byebye. Herättyäni tuli kirurgi jossain vaiheessa käymään. Sain kuulla, ettei mulla ollut niitä kiviä enää siellä, kun olivat päässeet putken kanssa sisään. MUN KEHO ON NIIN OUTO. Leikataan umpparia, niin ei oo tulehtunut. Poistetaan yks kysta, josta ne viime kerran kivut eivät edes olleet johtuneet. Ja nyt tämä.
Olin oksennellu niin voimakkaasti, että olin huomaamattani puskenu jokaisen kiven ite ulos yön aikana.
Kuulemma kuitenkin jonnekin munuaisen hankalaan alapussipoukama-jonnekin oli jäänyt vielä kaks kiveä. (Miksei näitä poistettu, kerran näkivät niiden olemassa olon?)

Maanantaina pääsin kotiin, taas. Ihan kirjaimellisesti itkin onnesta, saatoin myös ehkä olla vähän väsynyt. :D Vaan riittäis nää reissut jo *koputtelee puuta*
Toki piti vielä ma-ti yönä saada kipukohtaus. Istuin sängyn reunalla ja hoin siipalle että "perkele takas en lähe, en lähe sairaalaan" ja itkin. Mullehan määrättiin kotiin särkylääkkeiksi siis Para-Tabs 1g. Lopulta keksin kotihelpotuksen ja menin istumaan kuumaan suihkuun. Oi luoja, se autto! Varmaan 45 minuuttia istuin ja annoin veden virrata selkää pitkin.
Väsyin tarpeeks, kipu vähän helpottu ja sain loppuyön nukuttua. Aamulla ei kipua. HALLELUUJA.

Ja viime yö oli eka täysin kivuton yö. :) Ja eilen sain ekaa kertaa yli viikkoon syötyä. Voin kertoa, että yleiskunto on aika heikkona. Sairasloma loppuu tänään, että huomenna pitäs sitten kouluun palata. Miltei 2 viikkoa taukoa, oon niin pihalla. Toivon vaan opettajilta paljon ymmärrystä. Nää mun poissaolot ei kuitenkaan johdu motivaation puutteesta. No niin, stressi loppuu tähän.

Tänään aion leipoa pitsaa. :) Hyvä jos jaksan kokonaista palaa syödä (eilisen wienerleikkeen syöntiin kului 40 minuuttia), mutta nyt aion syödä sitä mitä tekee mieli, kunhan saan voimiani takas.
Lihaa nyt eniten himoitsen koko ajan. :D Kahvi ei jostain syystä maistu ollenkaan, joten kofeiiniriippuvaisella on nyt pienet päänsäryt sen vuoksi! Teetä sit korvaavana, se menee alas. :)


Ja edelleen, toi mun mies on mahtava. Aivan paras.