Kokoarvioultrassa ei tänään katsottu edes vauvan kokoa. :D Ultrattiin kyllä ja olin sydänkäyrillä, kaikki näytti mainiolta. :)
Irmelillä on myös kiitotie valmiina (kuulemma uudellensynnyttäjien tapaan jo tässä vaiheessa), joten enää tarvittaisiin ne supistukset! Lääkäri teki tarkoituksella kovakouraisen rassaamisen, rapsutteli Irmelin päätäkin. Jos tyyppi päättäisi lähteä pikkuhiljaa tutustumaan ulkomaailmaan. :)
Viime yönä koin kyllä yhden ulvomista aiheuttavan supistuksen, olin varma, että synnytän siihen pöntölle wc:ssä käydessäni. Vaan siihenpä ne sitten jäivät, pöh!
Muutamana yönä on kyllä napakkaa kipua ollut, mutta ei ihan sellaista jolla kuvittelisin synnyttäväni.
Ahdistukseen ja pelkoihin liittyen lääkäri kirjasi papereihin, että saan ottaa todella helposti yhteyttä päivystykseen. Ja kun otan yhteyttä, niin mut laitetaan helposti sydänkäyrille ja tarkistetaan vauvan vointi. Samoin myös synnytyksen aikana, mua ei välttämättä kehoteta pysymään kotona niin kauan kuin kivut sallii, vaan saan herkästi lähteä synnärille.
Saattaa vaikuttaa tuntemattomille lukijoille, että ylireagoin turhan herkästi ja ramppaan sairaalassa vähän väliä ilman "oikeaa" syytä. Valitettavasti en osaa enkä halua kirjoittaa tänne näkyville kaikkea. :)
Töks. Ajatus katkes ihan täysin.
Jostain mun piti vielä höpötellä, mutta taidan jättää sen sitten ensi kertaan, jos muistan silloinkaan... :D
Eihän tällaisen dementian pitäisi iskeä vasta kuin vauvan synnyttyä...? :)
Ei oo paha nakki enää! Pian sullakin on oma nyytti sylissä. :) <3
VastaaPoistaNo niinpä, muutaman viikon päästä voi jo naureskella omalle kärsimättömyydelleen! :D
PoistaTänään ehti jo iskeä paniikki tosin, että sieltä tulee ihan oikea vauva, osaanko mitään..! :D